Härmän puukko punaisilla kahvoilla tunnetaan nykyään ainakin osana Etelä-Pohjanmaan miesten kansallispukua, siihen rooliin se vakiintui vuonna 1954 Helahoidon osana eli yhdessä punaisen, messinkihelaisen Helavyön kanssa. Vaihtoehdoiksi tälle on saatavissa myös musta versio messinki- tai uushopeaheloituksin, tässä messinkihelainen versio. Vaikka mustat versiot eivät olekaan ns. virallisia kansallispuvun osia, mikään ei estä niitä käyttämästä kansallispuvun tai sen osien kanssa, jos se itseä enemmän miellyttää. Nykyään on luvallista myös käyttää kansallispukuja sekoittaen niitä tavallisiin vaatteisiin, joten voi ihan hyvin laittaa vaikka farkut tai hameen, Helavyön puukkoineen ja paidan päälle kansallispukuun kuuluvan liivin.
Härmän puukon perustana on Iisakki Järvenpään alkuaikojen tuotannon malli nimeltä Visapää nro 1. Siinä oli Härmänpuukossa nähtävä ylähelan malli, kulmikas ns. harja. Kaksineuvoinen Härmänpuukko koostuu kahdesta puukosta, isommasta 10 cm teräisestä ja pienemmästä Junkista jossa on 6,5 cm terä, sekä näille yhteisestä tupesta.
Vaikka onkin osa Etelä-Pohjanmaan kansallispukua, tämä puukko poikkeaa varsin paljon Etelä-Pohjanmaalle tyypillisistä puukoista tupen osalta. Sen historia on kuin kansanlauluilla, vaikea sanoa kuka on sen luonut ja mistä se on aikojen saatossa saanut vaikutteita. Tällainen runsaasti heloitettu ja erittäin koristeellinen tuppi on muinaispuukoissa tunnusomainen Vöyrin alueelle, joten sen muoto tullee siltä suunnalta.
Puukkojen mallina on tuo aiemmin mainittu Visapää nro 1, joka oli aikoinaan Iisakki Järvenpään työpuukkojen perusmallistoa. Puukossa on hiiliterästerä, joka on samaa materiaalia kuin metsästys- ja vaelluspuukoissakin, joten sitä voi hyvin käyttää vaikka vuolemiseen, kiehisten tekoon tai laavun pystytykseen. Pienempi puukko eli Junki toimii tarkemmassa puun työstössä tai vaikka eväiden laitossa tulilla. Kaksineuvoiseen Härmänpuukkoon on Vaasan Jaakkoo -nimellä tunnetuksi tullut vaasalainen toimittaja, kansanedustaja ja kirjailija Jaakko Ikola (1887–1951) tehnyt humoristisen käyttöohjeen, joka löytyy puukon rasian kannesta ja myös tästä kuvien joukosta.
Todellisuudessa puukkoja voi pitää ihan käyttöpuukkoina, vaikkakin se useimmiten nähdään roikkumassa Helavyöstä pidoissa, häissä tai muissa juhlissa. Julkisiin tilaisuuksiin vaihtoehdoksi puukkoon on myös saatavissa pelkät kahvat ilman teriä, jolloin terälliset puukot voi jättää kotiin ja laittaa tuppeen terättömät Tanhukahvat. Ulkoisesti niissä ei näe eroa onko puukoissa terät vai ei.
Hyvin saman näköistä puukkoa ovat valmistaneet myös Rannanjärven suvun puukkosepät Härmässä. Heidän valmistamissaan on tupessa hieman erilainen heloitus yläosassa ja puukkojen kahvat ovat punamusta raidalliset. Iisakki Järvenpään kertoman mukaan Antti Rannanjärvi on häneltä ostanut juurikin Visapää nro 1 puukon malliksi vuonna 1906 perustaksi heidän malliinsa.
Iisakki Järvenpään Härmänpuukoissa on visakoivu kahvat, jotka on petsattu punaiseksi niin että visan kuviot kuultavat läpi. Petsin päällä on kuusi kerrosta kirkasta lakkaa. Puukkojen ylä- ja alahelassa on käsin kaiverrettu sahalaita-koristekuvionti, joka tehdään ns. tikkelillä. Sama kuvio löytyy myös tupen heloituksista. Terä on kiillotettua hiiliterästä, johon on etsattu valmistajan nimi. Niin kutsuttu veriura ei kuulu Härmänpuukkoon.
Puukko tupessa: 28 cm
Puukko: 21cm / 15cm
Terän pituus: 10cm / 7cm
Paino: 164/76gr
Kahvan materiaali
Koivu, messinki
Terän materiaali
Kiillotettu hiiliterästerä
Puukkojen hoito-ohjeet
