Kauhavan puukon kehittivät yhdessä serkukset Iisakki Järvenpää ja Juho Kustaa Lammi. Siitä muodostuikin yksi ensimmäisistä Kauhavan puukkomalleista. Hevosenpää tuli mallistoon jo vuonna 1882 ja niitä valmistettiin kummankin nimellä.
Nämä kaksi miestä olivat koko kauhavalaisen puukkokäsitteen alullepanijat. Yhdessä he keksivät, kokeilivat ja tekivät puukkoja uransa alusta aina vuoteen 1901 jolloin Juho Kustaa Lammi kuoli ja Iisakki Järvenpää jatkoi yksin.
Niin hevosenpää kuin heloitusten kaiverrukset ja tupen kuviointi ovat koristeita, niillä ei sinänsä ole puukon käyttöön merkitystä. Perinnepuukkoihin koristeet kuitenkin kuuluvat, eivätkä ne käyttöä haittaakaan. Hiiliteräs terä on ihan samaa materiaalia kuin ns. käyttöpuukoissamme ja myös nämä mallit on käytettäväksi suunniteltu. Kaikki eivät toki arvokkaita malleja malta metsästys- tai vaellusreissuilla käyttää, mutta mitään estettä sille ei ole ja ne toimivat ihan samoin kuin vähemmän koristeelliset puukotkin. Iisakki Järvenpää on aina tehnyt työkaluja, ei koristeita eikä aseita. Hänen alkuperäinen ajatuksensa oli, että hän halusi tehdä niin hyvän työkalun kuin ikinä kykeni, ja kun hän oli siihen tyytyväinen, hän halusi tehdä puukosta niin kauniin kuin vain osasi. Tämä siksi, että hän uskoi, että jos puukko on kaunis, siitä pidetään huolta ja se kestää isältä pojalle.
Mistä sitten hevosenpää puukkoon on alkunsa saanut, siitä on monenlaisia tarinoita mutta Iisakki Järvenpää kertoo siitä näin: J.K. Lammi rakuunarykmentissä Vaasassa asepalvelustaan suorittaessaan näki upseerilla ratsupiiskan, jonka päähän oli valettu hevosenpää. Se oli hänen mielestään kaunis ja hän mietti voisiko samaa soveltaa koristeeksi puukon päähän. Tätä ajatusta he sitten Iisakki Järvenpään kanssa yhdessä jalostivat, opettelivat valuja ja lopulta valmistivat myös hevospäisiä puukkoja asiakkailleen, joko yhdessä tai erikseen. Perimätiedon mukaan saattoi jossain isommassa tilauksessa olla samanlaisia puukkoja näiden kahden eri valmistajan nimelläkin. Suuremman mittakaavan tuotannossa Hevospääpuukko on ollut Iisakki Järvenpäällä aina, aikojen saatossa eri kahvamateriaaleilla niin tuohesta, koivusta, galaliitista, eboniitista kuin luustakin valmistettuina. Nykyisin hevospää on edelleen saman mallinen ja se valmistetaan tuohesta joka lakataan. Koristelut puukon alahelaan sekä tupen ylä- ja alahelaan tehdään käsin kaivertamalla eli tikkelöimällä. Hevospääpuukon tuppi on joko luonnon vaaleaa tai mustaa naudan nahkaa, jossa on koristeellinen messingistä valmistettu kärkihela ja nahassa perinteinen käsin painettu kuviointi. Messinkiset hevosenpäät valetaan edelleen itse Kauhavalla.
Hevospäätä valmistetaan kolmea kokoa; perinteistä mallia, jossa on 10 cm kiillotettu hiiliterästerä, pidempiteräistä Vallesmannia sekä pientä Naisten puukkoa. Kaksi yhdistettynä on myös olemassa Kaksineuvoinen Hevospääpuukko, jossa on sama malli 10 cm ja 6 cm terillä. Hevospääpuukon tuppi on vaaleaa tai mustaa nahkaa, jossa on koristeellinen messingistä valmistettu kärkihela ja nahassa perinteinen kuviointi. Tuppi on sama kuin Kauhavan Nuppipääpuukossa. Puukko tupessa on 25 cm pitkä, puukon mitta 21 cm josta terä 10 cm.
Puukko tupessa: 25 cm
Puukko: 21cm
Terän pituus: 10cm
Kahvan materiaali
Koivun tuohi, messinki
Terän materiaali
Musta kiillotettu hiiliterästerä
Vyön pituus 115cm.
Vyön mittaa voi säätää itse pujottamalla heloja vyöstä.
Vyön materiaali messinkihelat ja naudan nahka. Nahka joko vaalea tai musta.
Puukkojen hoito-ohjeet
